Woolman Oy

Lyhyempi työaika, parempi tehokkuus – Totta vai tarua?

Lyhyempi työaika, parempi tehokkuus – Totta vai tarua?

Shopifyn perustaja ja toimitusjohtaja Tobi Lütke on twiitannut ahkerasti työajasta ja -tehokkuudesta. Twiitannut jopa siinä määrin, että se sai median huomiota. (Jos alla oleva twiitti ei näy, näet sen täältä)

En voisi olla enempää samaa mieltä: Tulos ei synny tuntien määrästä vaan lopputuloksesta. Joku voisi sanoa, vaikkapa vaimoni, että nyt Juha on tekopyhä. Vaimoni kuitenkin tietää, että minä teen usein “pitkää päivää” rakkaudesta lajiin.

En koe työksi esimerkiksi sitä, että luen ammattikirjallisuutta, pohdin asioita tai kirjoittelen näitä bloggauksia. Tekisin samaa, vaikka olisin työtön. Uteliaisuus, oppiminen ja kehittyminen ovat minun lajini ja harrastukseni. Joskus toki teen töitä putkeen kymmenenkin tuntia päivässä. Mutta vain silloin, kun on se on tarpeen tai kun minulla on flow-tila. Minulle tärkeintä on, että pystyn kontrolloimaan ajankäyttöäni.

Kaikki tietää – tutkimukset ja kokeilut ovat osoittaneet sen

Yhteiskunnallisella tasolla on viritelty keskustelua työajasta. Keskustelu pyörii niin työpäivän pituuden kuin loma- tai työpäivien määrän ympärillä. Ymmärrän, että monessa rutiininomaisessa työssä työtuntien määrän vähentäminen ei välttämättä suoraan vaikuta tulokseen positiivisesti – ehkä jopa päinvastoin! Uskoisin, että pystyn kahdeksan tuntia leikkaamaan nurmikkoa samalla tehokkuudella ja taidolla kuin viisikin tuntia. 

Mutta luovalla alalla, missä aivot tekevät suurimman osan työstä, monet kokeilut ja tutkimukset ovat osoittaneet saman kuin Tobi totesi: Ihmisen luova kyky ja tehokkuus on harvoin samalla teholla kahdeksan tunnin ajan päivässä. Toki se ei tarkoita, että emme voisi tehdä mitään järkevää kahdeksaa tuntia. Tärkeintä onkin ymmärtää, mitä haluamme saada aikaan, paljonko meillä on aikaa toipumiseen ja lepoon sekä sosiaaliseen elämään.

Miksi sitten moni palveluala toimii edelleen kellon ollessa tärkein mittari?

IT-ala ja myös moni muukin palveluala on siitä hassu, että tulos ja kasvu syntyvät tehtyjen tuntien kautta ja harvoin lopputulosten tai laadun kautta. Varsinkin it-palveluyritysten liiketoimintamallit ovat iät ja ajat perustuneet henkilötyötuntien myyntiin, olipa ne sitten puettuna projekteiksi tai palveluiksi.

IT-alan työtunnin hinta on ollut Suomessa valtavirrassa 100 euroa, vaihdellen +/- 30 prosenttia. Jos yhtiö muuttaisi työviikon nelipäiväiseksi ja palkka pysyisi samana, työtunnin hinnan pitäisi nousta 20%, jotta yhtiö tekisi saman liikevaihdon sekä tuloksen. Tiedämme kokemuksesta, että kilpailu ja joskus ahneus eivät anna mahdollisuutta tälle muutokselle.

Miten tämä olisi mahdollista?

Ensinnäkin työ on organisoitava uudelleen, ettei synny tilannetta, jossa työ tehdään vapaa-ajalla tai poissaolevan tekemättömät työt alkavat kuormittaa kollegoita. On ehkä siirryttävä resurssitehokkuudesta läpimenotehokkuuteen. Se on merkittävä muutos, koska se vaikuttaa kaikkeen aina liiketoimintamallista lähtien esimerkiksi ihmisten osaamiseen ja oppimiseen. Todennäköisesti koko yritys on muotoiltava uudestaan. Käytännössä monen it-palveluyrityksen on tuotteistettava ja muotoiltava palveluitaan, luovuttava vanhoista palveluista, luotava uusia korkeamman lisäarvon palveluita tai tuotteita ja ehkä jopa disruptoimaan digitaalisilla palveluilla itseään. 

Usein perinteinen tuntilaskutukseen perustuva liiketoimintamalli on täysin ristiriitainen asiakkaiden tavoitteiden kanssa. Usein asiakkaat itse kuitenkin kyseistä mallia myös haluavat. Kun asiakkaalla on tekninen ongelma, hän haluaisi, että se ratkaistaan nopeasti. Mutta palveluntarjoajalle lyhyt aika tarkoittaa usein vähemmän rahaa.

Myös ohjelmistoprojekteissa kasvava työmäärä on sampo toimittajalle ja kirous asiakkaalle. Yhtä lailla asiakkaiden on muutettava toimintamalliaan. Loppujen lopuksi me kaikki haluamme jalostaa osaamisemme oikeaksi lisäarvoksi eikä pelkästään selkänahasta riivityksi tuntilaskutukseksi.

 

Palaan uudestaan alussa mainitsemaani tekopyhyyteen. Muutama vuosi takaperin olisin ollut asemassa, jossa omilla teoilla olisi ollut vaikea puolustaa tätä kirjoitusta. Toisaalta muutama vuosi sitten toimintaympäristö teknologioineen ei antanut juurikaan vaihtoehtoja. Nyt pilvipalvelut ja -alustat sekä SaaS-ratkaisut antavat alalle uuden mahdollisuuden.

Woolmanin suunta on selvä. Alusta asti olemme halunneet tehdä asioita toisin asiakkaidemme eduksi. Muutamme toimialaa luomalla uusia palveluita ja uutta osaamista uudella toimintamallilla. Esimerkiksi tuotteistamme tarjoamamme palvelut kiinteähintaisiksi ja skaalautuvaksi lisäarvoksi asiakkaillemme mahdollisuuksien rajoissa. Emme vain luo edellytyksiä asiakkaan menestykselle, vaan autamme niiden saavuttamisessa elinkaaren eri vaiheissa.

Pidämme huolen, että liiketoiminnan kasvu ei tule tuntien määrässä vaan lisäarvossa. Tämä tarkoittaa sitä, että jossain kohtaa tulevaisuudessa asiakkaamme tekevät vielä parempaa liiketoimintaa ja me teemme kasvua vähemmillä työtunneilla. Voimme käyttää enemmän aikaa siihen mitä haluamme ja koemme tärkeäksi töissä että vapaalla.

Juha Harju, CEO & founder / Woolman

 

Lue myös:

Verkkokauppa-asiaa suoraan sähköpostiisi?